Info
Nimeni on Tiia Sundquist. Perheeseeni kuuluu aviomies Kalle, sekä kolme koiraa, Groenendael uros Arco, Tervueren narttu Yoda, sekä Malinois uros Kessu. Asumme Mäntsälän Sälinkäällä, kirjaimellisesti keskellä peltoa,jossa koirilla on tilaa mennä ja juosta. Hyvät metsät ja lenkkimaastot ovat aivan lähellä.
Koiria meillä on ollut aina. Kun synnyin oli isovanhemmillani, Anja ja Veikko Lehtisellä tuolloin Saksanpaimenkoira Sound's Zaza. Molemmat heistä olivat monien pk-lajien ylituomareita ja aikoinaan kisasivatkin ahkeraan silloisilla Airedaelenterriereillään, joita myös muutaman pentueen kasvattivat kennelnimellä Weijan.
Heidän mukanaan kuljin ihan pikkulikasta lähtien raunioilla, kokeissa, yms koiratapahtumissa.
Myös kummeillani oli Saksanpaimenkoira, Eriknäs Linda. Kun ei vielä omaa koiraa ollut sain ”Lintun” välillä lainaksi.
Vuonna 1988, helmikuussa saapui vihdoin se kauan kaivattu ihan ikioma koira. Saksanpaimenkoira narttu Fankan Cepa, tuli sijoitukseen Kanervan Laurilta.
Siinä olikin oppi koiraa kerrakseen, johtajuudesta taisteltiin ja lujaa! Cepan kanssa kävin sitten kokeilemassa pelastuskoirahommia, Herttoniemen raunioradalla. Kisaamassa ei nyt kuitenkaan käyty.HPH:n leirillä olin mukana ensimmäisen kerran vuonna -87. Seuraavana vuonna pääsinkin jo oman koiran kanssa. Vihtijärveltä on erittäin mukavia muistoja! Siellä sitä opeteltiin jäljestystä ja tottista.
Vuonna 1993 perheeseemme tuli ”rescue” Shih Tzu, Jazzy. Jazzy oli enemmänkin vanhempieni koira. Jazzyn kanssa kävin parissa näyttelyssä, mitään sen suurempaa kuin kokemusta sieltä ei kotiin viemisiksi tullut. Bobi, Welsh Corgi Cardigan, tuli mulle maaliskuussa -98. Samana vuonna poistui laumasta sekä Cepa että Jazzy.
Kun aika olikin taas otollinen, alkoi kaipuu koiran kokoiseen koiraan, toki Bobilla oli luonnetta muttei sitä fyysistä kokoa.
Löysin elokuussa 2003 ilmoituksen syntyneestä Tervu pentueesta, ja eikun puhelinta kätöseen ja soittelemaan Jankerin Kaisalle... Yankin asiaa hetken mietittyään, päätti kuitenkin että Juju saapi muuttaa mun luokse sijoitukseen. Enpä vaan osannut kuvitellakkaan kuinka elämä muuttuisi ”ei-niin-helpon” belgityttösen myötä. Siitä syttyi rakkaus Belgianpaimenkoiriin.
Kennelnimi Want ToBe myönnettiin vuonna 2010, ja ensimmäinen pentue ( Groenendael) syntyi tammikuussa 2011.
Kasvatan Belgianpaimenkoiria hyvin pienimuotoisesti ja harvakseltaan. Kasvatuksessani koen tärkeimmiksi asioiksi ehdottomasti luonteen ja terveyden. Ulkonäköön sen verran pitää myös kiinnittää huomiota että koiran Belgiksi tunnistaa. Paljon on tullut opittua ja vielä todella paljon opittavaa tämän ihanan rodun parissa.
Vuosien varrella olen saanut tutustua aivan ihaniin ihmisiin ja saanut todellisia ystäviä! Ilman heidän sekä perheeni tukea ja ymmärrystä ei tätä pystyisi tekemään.
Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)
Tiia Sundquist, Sälinkää
GSM: +358456065554
[email protected]
Koiria meillä on ollut aina. Kun synnyin oli isovanhemmillani, Anja ja Veikko Lehtisellä tuolloin Saksanpaimenkoira Sound's Zaza. Molemmat heistä olivat monien pk-lajien ylituomareita ja aikoinaan kisasivatkin ahkeraan silloisilla Airedaelenterriereillään, joita myös muutaman pentueen kasvattivat kennelnimellä Weijan.
Heidän mukanaan kuljin ihan pikkulikasta lähtien raunioilla, kokeissa, yms koiratapahtumissa.
Myös kummeillani oli Saksanpaimenkoira, Eriknäs Linda. Kun ei vielä omaa koiraa ollut sain ”Lintun” välillä lainaksi.
Vuonna 1988, helmikuussa saapui vihdoin se kauan kaivattu ihan ikioma koira. Saksanpaimenkoira narttu Fankan Cepa, tuli sijoitukseen Kanervan Laurilta.
Siinä olikin oppi koiraa kerrakseen, johtajuudesta taisteltiin ja lujaa! Cepan kanssa kävin sitten kokeilemassa pelastuskoirahommia, Herttoniemen raunioradalla. Kisaamassa ei nyt kuitenkaan käyty.HPH:n leirillä olin mukana ensimmäisen kerran vuonna -87. Seuraavana vuonna pääsinkin jo oman koiran kanssa. Vihtijärveltä on erittäin mukavia muistoja! Siellä sitä opeteltiin jäljestystä ja tottista.
Vuonna 1993 perheeseemme tuli ”rescue” Shih Tzu, Jazzy. Jazzy oli enemmänkin vanhempieni koira. Jazzyn kanssa kävin parissa näyttelyssä, mitään sen suurempaa kuin kokemusta sieltä ei kotiin viemisiksi tullut. Bobi, Welsh Corgi Cardigan, tuli mulle maaliskuussa -98. Samana vuonna poistui laumasta sekä Cepa että Jazzy.
Kun aika olikin taas otollinen, alkoi kaipuu koiran kokoiseen koiraan, toki Bobilla oli luonnetta muttei sitä fyysistä kokoa.
Löysin elokuussa 2003 ilmoituksen syntyneestä Tervu pentueesta, ja eikun puhelinta kätöseen ja soittelemaan Jankerin Kaisalle... Yankin asiaa hetken mietittyään, päätti kuitenkin että Juju saapi muuttaa mun luokse sijoitukseen. Enpä vaan osannut kuvitellakkaan kuinka elämä muuttuisi ”ei-niin-helpon” belgityttösen myötä. Siitä syttyi rakkaus Belgianpaimenkoiriin.
Kennelnimi Want ToBe myönnettiin vuonna 2010, ja ensimmäinen pentue ( Groenendael) syntyi tammikuussa 2011.
Kasvatan Belgianpaimenkoiria hyvin pienimuotoisesti ja harvakseltaan. Kasvatuksessani koen tärkeimmiksi asioiksi ehdottomasti luonteen ja terveyden. Ulkonäköön sen verran pitää myös kiinnittää huomiota että koiran Belgiksi tunnistaa. Paljon on tullut opittua ja vielä todella paljon opittavaa tämän ihanan rodun parissa.
Vuosien varrella olen saanut tutustua aivan ihaniin ihmisiin ja saanut todellisia ystäviä! Ilman heidän sekä perheeni tukea ja ymmärrystä ei tätä pystyisi tekemään.
Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)
Tiia Sundquist, Sälinkää
GSM: +358456065554
[email protected]